perjantai 27. syyskuuta 2013

Wake me up (kun koti on siivottu ja ruoka pöydässä)

Tänään olen jo...


- tehnyt kokopitkän työpäivän
- käynyt kaupassa ja ostanut esikoiselle huomiseksi synttärikarkit turnausreissun takaisintulomatkalle
- syöttänyt lapset kymmeneen minuuttiin pikaruualla
- vienyt vanhemman pojan omiin harjoituksiinsa ja ohjeistanut nuoremman kaverikyytiinsä
- mennyt siitä onneton uudelleen kauppaan, tällä kertaa ajatuksella. Mitään listoja ei nyt kyennyt tekemään tämä arjen sankari, mutta ruokaa on tälle illalle sekä huomiselle sekä pojalle löytyy turnausevästä
- tuonut ruuat kotiin ja sopinut mieheni kanssa lahjahankinnoista, joiden perässä hän nyt ympäri kotikaupunkiamme ajelee ja soittelee liikkeisiin.

Tänään tarvitsee enää:

- siivota koti päällisin puolin (sillä muuhun en kykene tai tulee joku halvaus tai vastaava)
- kun keittiöön saa raivattua tilaa, tehdä ruokaa
- juhlia esikoisen synttäriä tänään etukäteen pizzalla, mutakakulla ja lahjoilla (menu oli sankarin toive)
- pakata esikoisen turnauskamat, 12h:n reissu Pohjois-Karjalaan päiväseltään olisi tiedossa. Peliasut on yksi pikkukeissi, mukaan pitää ottaa myös rutosti evästä, pesukamaa ja vaihtovaatetta.
- katsoa (ja pelkäänpä pahoin, pestä) nuoremman pojan huomisen pelien peliasut valmiiksi
- laittaa takka
- rentoutua. Se ei taida siinä kohtaa aamuyötä olla vaikeaa.

Hyvää viikonloppua! Hommin hops!
Tätä aina kuunnellaan poikien kanssa radiosta kun suhataan joka suuntaan ja äiti hoilottaa ratissa: wake me up when it's all over :) Hyvää matkamusiikkia.


torstai 26. syyskuuta 2013

"Ameriikan" herkkukoteja

Lupailin eilen niitä "Ameriikan serkkujen" lukaaleja.
Sen pidemmittä puheitta, enjoy!

Kuvat löytyvät osoitteesta www.realtor.com. Paikkahakuna Atlanta. Siitä vaan lähtee sitten hintajärjestyksessä liikenteeseen...

Tervetuloa heille...
Suhteellisen tilava oleskelutila
Myös suhteellisen mieleenpainuva, no, toinen oleskelutila
Dinner partya pukkaa
Eikä nukkumaan mennessä tarvitse kuvitella olevansa kovin kaukaistakaan sukua aurinkokuninkaalle. Ei kuin yömyssy päähän ja pyjaman henkseleitä paukuttelemaan
Jos ei yksi oikea yömyssy riitä, voipi hiipparoida toisenlaiselle yömyssylle viinikellariin. Jos ei eksy.
Oma Gym on tietenkin must. Ei tarvitse näyttäytyä trikoissa muulle kansalle.
Elokuvia voi tiirailla tästä omasta elokuvateatterista. Siinähän voisi jo rahastaa perheenjäsenet ja kaverit ovella.
Simmarit päälle ja molskis.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kurkistus pääkaupunkiseudun luksusasuntoihin

Nyt kurkistellaan upeisiin koteihin!!

Jotenkin minulla sattui silmiin tällä kertaa sellaisiaa lukaaleja Espoossa, että niitä tosiaan ihan ilolla katseli. Siinä hintaluokassa ei varmaankaan enää tarvitse miettiä, että kuka näitä neliöitä kuuraa tai kuka leikkaa tiluksilta nurmet. Myöskään ei ole kovin vaivalloista varmaankaan soittaa ikkunanpesupalvelua paikalle kiillottelemaan kahden, kolmenkin kerroksen kokoisia kokoseinä-ikkunoita. Tällaista löytyy siis myös meidän koti-Suomesta (kaikki löytyvät osoitteesta www.kuluttaja/etuovi.com.) Laitoin hakualueeksi Espoon ja hinta... no alle millin ei kannata edes nähdä unia:


Keittiössä riittää puuhastelutilaa vaativammallekin kokille. Lampaankare tirisisi, lohi hautuisi ja hummerit kypsyisivät ihan siitä ilosta, että voisivat täällä nähdä viimeiset hetkensä...
 
Jostain syystä en enää vastustakaan kahden kerroksen asumisratkaisuja!
 


Valoisuutta löytyy tässä ruokailutilassa ihan sen verran, kuin vaan tarve on. Jos on mieli vähän synkempikin, niin eiköhän tämä jo riitä pientä piristystä tuomaan.
 
 
Vedessä rakastan lillua, tässä voipi sitten päättää, lilluisiko altaassa vai porealtaassa. Tiukkoja valintoja.
 
Jos äskeiset kuvat olivat liiankin valkoisia (koska minne kaikki tavaran silpe ja paperit, laskut, treenilaukut, kengät ja muut roippeet häviäisivät. No ne ihan kivasti blendaisivat mielestäni tähän kotiin, jonne on myös muutama väriläikkä suotu.

Ahdistiko äskeisessä allaskuvassa pieni sisätila? Ei se mitään, jos siirrytään Kirkkonummelle, voi myös kesäiltoina liplatella altaassa ja ihailla ympäröivää luontoa. Palvelusväki vissiin räpsii kärpäslätkällä hyttysiä pois...
 
 
Jos Espoon kaukaisuus Helsingin keskustasta häiritsee, tässä olisi tarjolla ihan mukavaa laatuasuntoa pääkaupunkimme ytimestä. Tilaa on tässäkin torpassa ihan riittämiin normaaliin arkitarpeeseen.
 
 
Helsingin keskustassa voi myös rallatella saunalaulunsa marmoreille ja varmaankin italialaisille kaakeleille.
 
 Ja ihan pieni selvennys lopuksi:
Tämä on harrastus, upeiden kotien etsiminen. En ehkä edes haluaisi yllä mainittuihin koteihin. Toisekseen en halua kritisoida niitä, joille tällainen arkielämän luksus on suotu. Kyllä toki joillain varmasti sukurasite on kääntynyt plussan puolelle, mutta tiedän paljon sellaisiakin, jotka ovat täysin, siis täysin omaisuutensa ansainneet, eivätkä valitettavasti ehdi kovin paljon kättensä töistä nauttimaan. Vaan näkisittepä Ameriikan serkkujen lukaalit! Niitä voisin joku kerta täällä myös esitellä selkeästikin erittäin kiinnostuneelle yleisölle!
 


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Nivean metsästystä ja nuorennuskuureja

Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, sanotaan. Luin mielenkiintoisen artikkelin Iltalehdestä. Siinä toimittaja oli kokeillut toiselle puolelle kasvoja, kuuden viikon ajan, yli 100€:n merkkituotetta, toiselle puolelle hän levitti 2,10€:n klassikko-Niveaa. Sitä samaa, jota minun mummoni käytti maaseudulla iltaisin kammarissa kuivuneelle iholleen ja se voide tuoksui niin ihanan turvalliselle. Kuuden viikon jälkeen toimittajan kasvot tutkittiin ja avot: merkkituotteen puolella ei varsinaista mainittavaa. Mummo-Nivean puolella ihoa luonnehdittiin n. viisi vuotta nuoremmaksi.



www.nivea.fi

Minä tyttö nousin autoon ja kävin ostamassa lähikaupasta itselleni alla olevan purnukan. Minulla on nimittäin juuri kallis kasvovoide loppumassa. Sopiihan sitä yrittää! Ainakaan kokeilu ei ole hinnalla pilattu. Kassaneidille sanoin, että onko hän jo lukenut Iltistä. Ei kuulemma ollut. Kerroin artikkelista, hän sanoi ostavansa itse myös, ennen kuin hyllyt tyhjenevät. Tänään ystäväni soitti marketista, oli lähtenyt tuulettumaan lapsiperheestään. Mainitsin voiteesta ihan small talk- mielessä. Puhelun jälkeen tuli tekstiviesti: "Hylly on tyhjänä!"

No, täällä kuittaa kohta mielettömän  nuorekas äiti. Yritin jo karistaa kannoilta muutaman kalorin reippaalla kävelylenkillä. Se oli virhe. Lenkkikaverin kanssa ensin ihailimme tummansinisiä pilviä (Nivea-teemaan toki sopivia), kun ne vyöryivät asuinalueemme ylle. Hetkeä myöhemmin olinkin iloisesti hyvästellyt kaverini, joka suuntasi kotiinsa, minä omaani. Loppumatkan hölkkäsin kaatosateessa, jossa ropisi mukana iloisia rakeita. Tsemppiä vaan minulle!!
www.en.nivea-me.com