Kevät tulee vielä kerran taas!

Kävin läpi valokuvia, joita otin viime keväänä pihastani. Olin niin lapsellisen innostunut siitä, että pitkän ja lumisen, pimeän ja ryydyttävän talven jälkeen maasta alkoi kuin orkesterinjohtajan käskystä nousta pieniä taimia. Ne olivat vielä niin hentoja ja herkkiä alkukesän sateessa.












Tänään tuntuu ensimmäisen kerran, että kuinkahan tästä tulevasta talvesta taas selvitään. Minun on pakko yrittää ottaa itsestäni henkistä niskalenkkiä. Vaivun joka syksy vähintäänkin lievään ahdistukseen ja ainoa toivoni on, että kevät joskus tulee taas aurinkoineen ja linnunlauluineen. Tänä vuonna olen muuttanut taktiikkaa. Yritän, kaikesta kiireestä huolimatta, nähdä hyvän jokaisessa päivässä. Olen päättänyt, että en ahdistu voimattomuuden tunteesta, näköalattomuudesta, pimeydestä, puisevasta arjesta tai valtavasta työtaakasta.












Minulle vaikeimpia ovat hetket juuri ennen lasten nukkumaanmenoa. Koko iso koti on vielä ihan pommin jäljiltä, "oma aika" ei ole vielä alkanut ja vielä on viimeiset hyväntuulisuudet jäljellä ennen kuin voi laittaa takan rätisemään tai saunan päälle. Niiden jälkeen sujuu jo iltatiskin laittaminenkin paljon paremmalla fiiliksellä.



















Esimerkinomaisesti voisin mainita, että kumpikin poika kävi omissa harjoituksissaan. Otin nuoremman suoraan töistä auton kyytiin. Vein hallille. Tulin kotiin, hoputin seuraavan matkaan. Vein omalle hallilleen. Otin nuoremman kotona vastaan isänsä tuomana, patistin suihkuun, laitoin tekemään läksyt. Sitten otin seuraavan poppoon vastaan, isi oli onneksi soitellut kotimatkalla, että mitä jos tuotaisiin iltapalaksi pizzat.

Kyllä kelpasi.








Nyt alkaa se viimeinen illan puristus. Nuorempi pänttää isinsä kanssa makkarissa uskonnon kokeeseen (en menettänyt hermojani, kun kirja olikin jäänyt kouluun. Lukekoon lasten Raamatusta ja uskonnon vihosta). Kohta alan kuulustella vanhemmalta vielä loput biologian kokeeseen. Tosi paljon kiinnostaa rahaksammalet, puolukan lisääntymiset ja ekosysteemin energiatuotanto. Puuh. Sitten vielä pistän pojan silmäilemään ylihuomisen enkun kokeen alueen, sillä hänellä on huomenna peli toisella paikkakunnalla illalla, joten luvut jäävät tosi vähälle.

 Valo voittaa, elämä voittaa?

Kristallia ja "klamouria"

Uusin viehätykseni kohde on kristalli.
Merkkejä on ollut ilmassa jo vuosia, mutta en ole tohtinut tuoda asiaa kovin julki, sillä ainakin oma mielikuvani kristallivaaseihin ja -laseihin tuo mieleen jotenkin vanhukset.

Ei välttämättä, kuulkaas! Kristallia kun yhdistelee kodissa oikein, tulos on aivan hämmentävän kaunis ja raikas.

Minulla roikkuu ruokatilassa isoisoäitini vanha kristallikruunu. Silloin joskus, kun perintöä jaettiin, olin jostain syystä ainoa, joka oli siitä kiinnostunut. Se sai paljon kommentteja nuoren parin kahvivierailta. En ole varma, olivatko ne aina imartelevia, mutta noteeraus tuli ainakin. "Ai teillä on tuollainen, aika erikoinen nykyisin, mistäpä...?"

Kesällä sain ensimmäisen Swarowskin kristallini. Olen aina luullut, että Swarowski on huippuylellinen tuote, jonka hinnat ovat tähtitieteellisiä. Ei kuulkaas ole. Etelässä viime kesänä sain vihdoin sellaisen sormuksen nimettömääni, jolla voin ajatella korvaavani ainakin toistaiseksi vihkisormukset, jotka ovat vaan jotenkin niin "ei tätä päivää". Olen ollut pari vuotta ilman sormuksia, ei välirikon takia, en vaan jaksanut niitä. Olimme silloin nuoria eikä niillä rahoilla mitään ihmellistä saanut. Viime kesänä paahteisen aamun rantareissulla mieheni silmät tarttuivat Swarowskin liikkeen näyteikkunaan, jossa oli alessa kauniita kristallisormuksia. Sellainen tuli, heti.


http://www.swarovski.com/Web_FI/en/1103231/product/Nirvana_Petite_Ring.html?tabteaserpixel=cat_nv
 

Sormus jäi odottamaan liikkeeseen iltaa, jolloin kipusimme paahtuineina ja suolaisina takaisin majapaikkaan ja otimme sormuksen mukaan. Sen väri on outo, periaatteessa se on kirkas, mutta se taittaa pienesti vaalean violettiin. Moni on kysynyt, mikä ihme tuo sormus on ja onko se jonkun värinen vai ei. Kuulemma ihanan selkeä ja elegantti. Olen samaa mieltä. Hinta oli alessa reilusti alle 100€! Paras sormukseni ikinä.

Nyt minulla on jo seuraava kristalliprojekti työn alla. Katsotteko ikinä Ruotsin miljonääriäitejä? Minusta se on aivan hulvaton ohjelma. Monessa mielessä! No, kuitenkin lempparimiljonäärini Maria (jolla on muuten aivan loistavia vinkkejä sisustusrahan saamiseen mieheltään- kysy 70 dollaria vaasiin, kun saat sen, ota 400 dollaria viikon ruokabudjetista ja osta 470 dollarin vaasi. Sitten esittele vaasi miehelle, joka sitä sitten kohteliaasti kehuu. End of story. Vaasi tuli ja kaikki ovat tyytyväisiä), niin, Maria oli keksinyt naapurin miljonäärirouvalta hyvän vinkin kehon hyvinvointiin: vihreä tee.

Minäkin olen paljon vihreää teetä juonut, mutta voi kun se on ollut niin arkista ja tylsää! Ensinnäkin vihreä tee täytyy jäähdyttää jääkaapissa kristallikarahvissa. Hölmö minä, miten minä olin vaan sitä lämpimänä mukista maistellut. Sitten vaan laittaa joka aamu karahvin täyteen terveysjuomaa ja liruttelee lasiin jäiden kera ihanasta kristallikarahvista. Tulee kuulkaas aivan eri tavalla sielullekin terveysvaikutteita! Olen jo laittanut karahvin tilaukseen Pietarin kytköksilleni!

Kristallinkirkasta sunnuntaita! Nautitaan auringosta vielä, kun voidaan! Sääsetä sanoi, että nyt on viimeiset hetket käsillä auringon suhteen!



Kiireisen illan proteiinismoothie

En pysty nyt kertomaan, kuinka älyttömän kovalla kiireellä täällä painetaan. Uskallan jo sanoa, että harvempi vetää tällaista settiä. Syitä voin eritellä myöhemmin ihan ajan kanssa. Faktaa: joka päivä menee varhaisesta aamusta aamuyölle.

Iltapalan kylkiäiseksi tänään talo tarjoaa ensimmäistä kertaa proteiinismoothieta.

Sanoin viikonloppuna smoothieista innostuneelle äidilleni, että ei me pystytä mitään tuollaista tekemään, kun eivät ne pidä varsinkaan tuon teinin nälkää. No, pari päivää takaraivossa raksutti ja nyt kokeiltiin seuraavaa reseptiä:

1 annospussi Rainbow Smoothie-hedelmät-sekoitusta (mustikka, mustaviinimarja, karhunvatukka, banaani) (ps. pilkunviilaaja minussa kärsii. Miksi ihmeessä teollisuus viljelee kirjoitusvirheitä kuin tahallaan? Miksei Smoothie-hedelmät kirjoiteta väliviivalla? Se on sama, kuin Pepi-koira. Pakko siihen on väliviiva laittaa. Olen juuri tankannut nämä asiat läpi kokeeseen kuudesluokkalaisen kanssa. Näytän hänelle kohta pussin ja pyydän etsimään kirjoitusvirheen).  
1 prk Valion laktoositonta, pehmeän rasvaton-maitorahkaa (250g, sis. 25g proteiinia jo itsessään)
1,5 rkl Hera80-heraproteiinijauhetta (vaniljan makuinen)

Ei lisäsokeria, ei mitään muutakaan. Kaikki "blenderiin" ja isoon Ikean lasiin. Mahtuu nimittäin just ja just... Hävisi alta aikayksikön ja kehut tuli.

ps. Älkää nyt kukaan ottako minulta mitään proteiinilisä-suositusta. Tämä on ihan kokeilua ja myyjän kanssa juteltua, että poika saisi vähän "tukusamman" iltapalan.

Heippa vaan, myöhemmin lisää tästä kiireestä ja sen syistä!!

http://www.gimmesomeoven.com/10-favorite-smoothie-recipes/

Wake me up (kun koti on siivottu ja ruoka pöydässä)

Tänään olen jo...


- tehnyt kokopitkän työpäivän
- käynyt kaupassa ja ostanut esikoiselle huomiseksi synttärikarkit turnausreissun takaisintulomatkalle
- syöttänyt lapset kymmeneen minuuttiin pikaruualla
- vienyt vanhemman pojan omiin harjoituksiinsa ja ohjeistanut nuoremman kaverikyytiinsä
- mennyt siitä onneton uudelleen kauppaan, tällä kertaa ajatuksella. Mitään listoja ei nyt kyennyt tekemään tämä arjen sankari, mutta ruokaa on tälle illalle sekä huomiselle sekä pojalle löytyy turnausevästä
- tuonut ruuat kotiin ja sopinut mieheni kanssa lahjahankinnoista, joiden perässä hän nyt ympäri kotikaupunkiamme ajelee ja soittelee liikkeisiin.

Tänään tarvitsee enää:

- siivota koti päällisin puolin (sillä muuhun en kykene tai tulee joku halvaus tai vastaava)
- kun keittiöön saa raivattua tilaa, tehdä ruokaa
- juhlia esikoisen synttäriä tänään etukäteen pizzalla, mutakakulla ja lahjoilla (menu oli sankarin toive)
- pakata esikoisen turnauskamat, 12h:n reissu Pohjois-Karjalaan päiväseltään olisi tiedossa. Peliasut on yksi pikkukeissi, mukaan pitää ottaa myös rutosti evästä, pesukamaa ja vaihtovaatetta.
- katsoa (ja pelkäänpä pahoin, pestä) nuoremman pojan huomisen pelien peliasut valmiiksi
- laittaa takka
- rentoutua. Se ei taida siinä kohtaa aamuyötä olla vaikeaa.

Hyvää viikonloppua! Hommin hops!
Tätä aina kuunnellaan poikien kanssa radiosta kun suhataan joka suuntaan ja äiti hoilottaa ratissa: wake me up when it's all over :) Hyvää matkamusiikkia.

Wake me up, Avicii

"Ameriikan" herkkukoteja

Lupailin eilen niitä "Ameriikan serkkujen" lukaaleja.
Sen pidemmittä puheitta, enjoy!

Kuvat löytyvät osoitteesta www.realtor.com. Paikkahakuna Atlanta. Siitä vaan lähtee sitten hintajärjestyksessä liikenteeseen...

Tervetuloa heille...

Suhteellisen tilava oleskelutila

Myös suhteellisen mieleenpainuva, no, toinen oleskelutila

Dinner partya pukkaa

Eikä nukkumaan mennessä tarvitse kuvitella olevansa kovin kaukaistakaan sukua aurinkokuninkaalle. Ei kuin yömyssy päähän ja pyjaman henkseleitä paukuttelemaan

Jos ei yksi oikea yömyssy riitä, voipi hiipparoida toisenlaiselle yömyssylle viinikellariin. Jos ei eksy.

Oma Gym on tietenkin must. Ei tarvitse näyttäytyä trikoissa muulle kansalle.

Elokuvia voi tiirailla tästä omasta elokuvateatterista. Siinähän voisi jo rahastaa perheenjäsenet ja kaverit ovella.

Simmarit päälle ja molskis.

Kurkistus pääkaupunkiseudun luksusasuntoihin

Nyt kurkistellaan upeisiin koteihin!!

Jotenkin minulla sattui silmiin tällä kertaa sellaisiaa lukaaleja Espoossa, että niitä tosiaan ihan ilolla katseli. Siinä hintaluokassa ei varmaankaan enää tarvitse miettiä, että kuka näitä neliöitä kuuraa tai kuka leikkaa tiluksilta nurmet. Myöskään ei ole kovin vaivalloista varmaankaan soittaa ikkunanpesupalvelua paikalle kiillottelemaan kahden, kolmenkin kerroksen kokoisia kokoseinä-ikkunoita. Tällaista löytyy siis myös meidän koti-Suomesta (kaikki löytyvät osoitteesta www.kuluttaja/etuovi.com.) Laitoin hakualueeksi Espoon ja hinta... no alle millin ei kannata edes nähdä unia:



Keittiössä riittää puuhastelutilaa vaativammallekin kokille. Lampaankare tirisisi, lohi hautuisi ja hummerit kypsyisivät ihan siitä ilosta, että voisivat täällä nähdä viimeiset hetkensä...
 

Jostain syystä en enää vastustakaan kahden kerroksen asumisratkaisuja!
 



Valoisuutta löytyy tässä ruokailutilassa ihan sen verran, kuin vaan tarve on. Jos on mieli vähän synkempikin, niin eiköhän tämä jo riitä pientä piristystä tuomaan.
 

 

Vedessä rakastan lillua, tässä voipi sitten päättää, lilluisiko altaassa vai porealtaassa. Tiukkoja valintoja.
 

Jos äskeiset kuvat olivat liiankin valkoisia (koska minne kaikki tavaran silpe ja paperit, laskut, treenilaukut, kengät ja muut roippeet häviäisivät. No ne ihan kivasti blendaisivat mielestäni tähän kotiin, jonne on myös muutama väriläikkä suotu.

Ahdistiko äskeisessä allaskuvassa pieni sisätila? Ei se mitään, jos siirrytään Kirkkonummelle, voi myös kesäiltoina liplatella altaassa ja ihailla ympäröivää luontoa. Palvelusväki vissiin räpsii kärpäslätkällä hyttysiä pois...

 

 

Jos Espoon kaukaisuus Helsingin keskustasta häiritsee, tässä olisi tarjolla ihan mukavaa laatuasuntoa pääkaupunkimme ytimestä. Tilaa on tässäkin torpassa ihan riittämiin normaaliin arkitarpeeseen.

 

 

Helsingin keskustassa voi myös rallatella saunalaulunsa marmoreille ja varmaankin italialaisille kaakeleille.

 

 Ja ihan pieni selvennys lopuksi:

Tämä on harrastus, upeiden kotien etsiminen. En ehkä edes haluaisi yllä mainittuihin koteihin. Toisekseen en halua kritisoida niitä, joille tällainen arkielämän luksus on suotu. Kyllä toki joillain varmasti sukurasite on kääntynyt plussan puolelle, mutta tiedän paljon sellaisiakin, jotka ovat täysin, siis täysin omaisuutensa ansainneet, eivätkä valitettavasti ehdi kovin paljon kättensä töistä nauttimaan. Vaan näkisittepä Ameriikan serkkujen lukaalit! Niitä voisin joku kerta täällä myös esitellä selkeästikin erittäin kiinnostuneelle yleisölle!

 



Nivean metsästystä ja nuorennuskuureja

Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, sanotaan. Luin mielenkiintoisen artikkelin Iltalehdestä. Siinä toimittaja oli kokeillut toiselle puolelle kasvoja, kuuden viikon ajan, yli 100€:n merkkituotetta, toiselle puolelle hän levitti 2,10€:n klassikko-Niveaa. Sitä samaa, jota minun mummoni käytti maaseudulla iltaisin kammarissa kuivuneelle iholleen ja se voide tuoksui niin ihanan turvalliselle. Kuuden viikon jälkeen toimittajan kasvot tutkittiin ja avot: merkkituotteen puolella ei varsinaista mainittavaa. Mummo-Nivean puolella ihoa luonnehdittiin n. viisi vuotta nuoremmaksi.




www.nivea.fi

Minä tyttö nousin autoon ja kävin ostamassa lähikaupasta itselleni alla olevan purnukan. Minulla on nimittäin juuri kallis kasvovoide loppumassa. Sopiihan sitä yrittää! Ainakaan kokeilu ei ole hinnalla pilattu. Kassaneidille sanoin, että onko hän jo lukenut Iltistä. Ei kuulemma ollut. Kerroin artikkelista, hän sanoi ostavansa itse myös, ennen kuin hyllyt tyhjenevät. Tänään ystäväni soitti marketista, oli lähtenyt tuulettumaan lapsiperheestään. Mainitsin voiteesta ihan small talk- mielessä. Puhelun jälkeen tuli tekstiviesti: "Hylly on tyhjänä!"

No, täällä kuittaa kohta mielettömän  nuorekas äiti. Yritin jo karistaa kannoilta muutaman kalorin reippaalla kävelylenkillä. Se oli virhe. Lenkkikaverin kanssa ensin ihailimme tummansinisiä pilviä (Nivea-teemaan toki sopivia), kun ne vyöryivät asuinalueemme ylle. Hetkeä myöhemmin olinkin iloisesti hyvästellyt kaverini, joka suuntasi kotiinsa, minä omaani. Loppumatkan hölkkäsin kaatosateessa, jossa ropisi mukana iloisia rakeita. Tsemppiä vaan minulle!!

www.en.nivea-me.com