Hei vaan kaikille!
En ole suinkaan hävinnyt planeetalta, mutta elämä on vienyt etusijan arjessa.
Niin mielettömästi on mahtunut touhua viime päiviin ja viikkoihin, että ihan huimaa. En pysty enkä aio raportoida kaikkea.
Pääpiirteissään elämä on kuitenkin ollut hyvää. On seurattu kevään tuloa sivusilmällä kun on juostu auton ja kodin väliä. Piha alkaa nyt alkaneen helteen toimesta kukoistamaan ja oikeastaan tulin moikkaamaan tänne ihan hikisenä ja multaisena- olen taas elossa, kesä on tullut puutarhaan!
Muita mainittavia asioita ovat olleet ison pojan kolmen päivän leirikoulu Pajulahden urheiluopistolla (äiti, se oli kuin lintsi, mutta vielä parempi, se oli niinku urheilun lintsi!), tiukka fanitus- ja varainkeruurupeama korisliigan finaalipelien yhteydessä (niinä päivinä ei syöty töiden jälkeen, vaan kaasutettiin suoraan hommiin), on kait arkeen mahtuneet ne tavalliset treenikuviot ja läksyhommatkin. Ruokaakin olen muistaakseni tehnyt. Vieraita kestitsin viimeeksi tänä viikonloppuna, kun rakkaat ystävät lapsineen tulivat viikonloppukylään Turun suunnalta. Lapset liimautuivat toisiinsa koko viikonlopun ajaksi ja aikuiset saivat omaa kivaa niin lätkää jännittäessä, pitkillä kävelylenkeillä, kuin euroviisuvalvojaisissa. Yksi uusi reseptikin on: keksin tehdä euroviisukatsomoon salsaa nachoille.
Salsaa illanistujaisiin n. 10 hengelle:
10 tomaattia
1 punasipuli
2 valkosipulinkynttä
tomaattipyrettä t(tai ketsuppia) maun mukaan
suolaa
mustaa pippuria rouhittuna
yhden limen mehu
(tuoretta korianterisilppua tai vaikkapa persiljaa, jos eksotiikka riitttää jo)
Kuutioimme vierailevan ystävän kanssa tomaatit, sipulit ja valkosipulit höpistessämme kuulumisia, sillä viime tapaamisesta oli vierähtänyt jo kaksi vuotta. Paljon oli tapahtunut yhteisille tuttaville, omat lapset olivat kasvaneet ja siinä samassa uskaltauduimme myös myöntämään omia heikkouksia ja huolia toisillemme. Elämä on kovaa nykyajan lapsiperheissä. Kaikki on periaatteessa hyvin, mutta sosiaalisia paineita, kaveripaineita ja monia muita ihmetyksen aiheita löytyy niin paljon, että tunnollisempi äiti saattaa siinä yöunensa menettää. Lapset pelasivat tosin täysin vailla huolia biljarditurnausta olohuoneessa ja miehet olivat uppoutuneet "male bonding"-hetkeensä ihmetellen Sveitsin lätkän MM-finaaliin menoa ja siinä samassa "no mitäs oot puuhannut"-juttuihinsa.
Lisäsin pikkuhiljaa tehosekoittimeen aineksia (kiitos äiti) ja keksin tuon pyreen/ketsupin, sillä tomaatti menee oudon vaaleanpunaiseksi sekoittuessaan. Kannattaa jättää rakenne vähän hiomattomaksi, kukaan ei halua täysin sametinsilkkistä salsaa. Pitää olla sattumia. Tarjoillaan nachojen ja ranskankerman, jalopenorenkaiden ja chipotle-salsan kanssa.
Lisään myöhemmin kuvia, nyt adios, menen leikkuroimaan ruusupuskia! Mahtava helle, mittari näyttää varjossa 25,7 astetta! Herään sittenkin henkiin!!! Elämää on olemassa!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti